Viidessä vuodessa Superiin: Naispesiksen historiaa
Naisten joukkue saatiin kasaan vuodeksi 1993, jolloin Toive osallistui perussarjaan. Kaudella 1995 B-tyttöjen suomenmestarijoukkue jäi naisten suomensarjassa vielä toiseksi, mutta joukkue korjasi asian jo seuraavalla kaudella nousten kaudeksi 1996 Ykköspesikseen. Toive pelasi kaudet 1996 ja 1997 ykköspesistä nousten kaudeksi 1998 Superpesikseen Pekka Kyllösen johtamana. Kokonaisuudessaan Toiveen nousuun pohjalta huipulle kesti siis viisi vuotta.
Ensimmäisellä Superpesis-kaudellaan vuonna 1998 Toive sijoittui runkosarjassa kymmenenneksi. Joukkue pelasi runkosarjassa 22 ottelua, joista se saavutti vain yhden täyden kolmen pisteen voiton. Toiveen peleissä mentiin kauden aikana kymmenesti supervuoroon ja kotiutuslyönteihin, joiden tuloksena oli viisi voittoa ja viisi häviötä. Loput 11 peliä hävinneenä Toive saavutti ensimmäisellä kaudellaan 18 pistettä juoksusuhtein 133–234. Karsinnoissa Toive sai otteluparikseen Pattijoen Urheilijat. Ottelusarja venyi joukkueiden välillä ”paras kolmesta” -menetelmän enimmäismäärään eli viiteen otteluun, joista viimeisessä saavutetulla voitolla Toive säilytti paikkansa Superpesiksessä myös seuraavaksi kaudeksi kokonaisvoitoin 3–2.
Toisella kaudellaan vuonna 1999 Toive paransi edelliskauden runkosarjan tulostaan kahdeksanneksi, selviytyen näin ensimmäistä kertaa mukaan pudotuspeleihin. Runkosarjassa Toive pelasi jälleen 22 peliä, joiden tuloksena oli yhdeksän kolmen pisteen voittoa ja kolme yhden pisteen häviötä. Kauden aikana Toive jäi kymmenen kertaa ilman pisteitä. Näillä tuloksilla Toive keräsi runkosarjassa yhteensä 30 pistettä juoksusuhteella 165–174.[ Pudotuspeleissä Toive sai ensimmäisellä kierroksellä vastaansa runkosarjan voittajan Siilinjärven, joka osoittautui paremmaksi suoraan otteluvoitoin 0–3. Toiveen loppusijoitus kaudella 1999 oli siis kahdeksas.
Uuden vuosituhannen myötä Peräseinäjoella nähtiin edelliskaudesta sisuuntunut Toive. 22 ottelusta Toive voitti 18 ja hävisi neljä, joista niistäkin se jäi kokonaan ilman pisteitä vain kahdesti. Saavuttamillaan 52 pisteellään Toive ylsi seurahistoriansa parhaimpaan tulokseen, runkosarjan voittoon. Runkosarjan menestys jatkui myös pudotuspeleissä. Toive sai puolivälieriin vastaansa runkosarjan kahdeksannen, Jyväskylän. Sarja meni kotiedun myötä Toiveelle voitoin 3–1, ja joukkue jatkoi matkaansa välieriin. Välierissä Oulu osoittautui kuitenkin peräseinäjokisia vahvemmaksi vieden sarjan voitoin 3–1. Ottelusarjan häviön myötä Toive jatkoi pelejään pronssiotteluihin, joissa se kohtasi edellisvuoden pudotuspelivastustajansa Siilinjärven. Tällä kertaa Toive osoittautui paremmaksi ja saavutti seurahistoriansa ensimmäiset mitalit voitoin 2–1.
Mitalikauden jälkeen Toiveessa palattiin kahden kauden ajaksi arkeen. Kaudella 2001 Toive pelasi 24 ottelua, voittaen niistä 16 ja häviten kahdeksan. Toive jäi 44 pisteellään ja juoksusuhteellaan 278–146 runkosarjassa viidenneksi, jääden vain kahden pisteen päähän kotiedusta pudotuspeleihin.Pudotuspeleissä Toiveen kausi päättyi jo puolivälierien ensimmäiseen ottelupariin, kun joukkue hävisi Porille otteluvoitoin 0–3.
Myöskään kautta 2002 ei voida pitää kovin menestyksekkäänä Toiveen historiassa. Toive sijoittui runkosarjassa vasta seitsemänneksi voittaen 24 ottelustaan vain puolet, juoksueron ollessa 271–200. Pisteitä Toive saavutti 35, mikä oli 25 pistettä vähemmän kuin runkosarjan voittajalla, Jyväskylällä. Pudotuspeleissä Toiveen pelit päättyivät jälleen ensimmäiselle kierrokselle, kun tällä kertaa Lapua vei ottelusarjan nimiinsä voitoin 3–0.
Vuonna 2003 Peräseinäjoella saavutettiin kuitenkin jälleen menestystä. Runkosarjassa neljäs sija, ja sen mukanaan tuoma kotietu, olivat vasta pohjustusta seurahistorian toiselle mitalille. Runkosarjassa pelattiin nyt vain 20 ottelua, joista Toive voitti 13 ja hävisi seitsemän. Toive saavutti 37 pistettä, mikä oli saman verran kuin viidenneksi sijoittuneella Lapualla, mutta Toive vei kotiedun paremman juoksueron (187–105) turvin
Pudotuspeleissä Toive voitti ensin puolivälierissä Lapuan voitoin 3–2. Välierissä Jyväskylä oli kuitenkin parempi voitoin 4–0, ja niin Toive suuntasi jälleen pronssiotteluun. Pronssiottelussa Toive kohtasi taas, kuten kolme vuotta aiemminkin, Siilinjärven. Ottelusarja päättyi Toiveen eduksi 2–1, mikä toi Toiveelle historiansa toisen ja toistaiseksi viimeisen mitalinsa.
Pronssikaudella vuonna 2003 Toiveen pelinjohtajana toimi Mika Sirviö. Samainen kausi oli myös Itä–Länsi-valintojen perusteella yksi Toiveen parhaista, sillä Itä–Länsi-otteluun valittiin neljä Toiveen pelaajaa sekä pelinjohtaja: Maiju Kangasluoma, Satu Rajala, Sari Siirola ja Taru Ylä-Autio.
Viimeisellä kaudellaan Toiveen nimellä Superissa joukkue saavutti runkosarjassa toiseksi parhaimman tuloksensa, yltäen runkosarjassa kolmanneksi. 20 ottelusta Toive voitti 12 ja hävisi kahdeksan, juoksueron ollessa 183–125. Pudotuspeleihin pääsijät ratkaistiin tällä kertaa edelliskausista poiketen jatkosarjalla, jossa kaikki pelasivat kerran toisiaan vastaan. Toive jäi sarjassa kuudenneksi, jääden samalla mitalipelien ulkopuolelle.
Kauden jälkeen Toive yhdistyi Seinäjoen Maila-Jussien naisten pesäpallojoukkueen kanssa uudeksi naisten pesäpallon erikoisseuraksi Petojusseiksi 7. lokakuuta 2004. Petojussien alaisuuteen liittyi samalla myös B-tyttöjen juniorijoukkue.[25][26]
Naisjoukkue koottiin uudelleeen Peräseinäjoen Toiveen alaisuuteen kaudeksi 2011